Tasa-arvon edistäminen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana

Pandemiat eivät ole sukupuolineutraaleja.

Koronaviruksen torjunta tulee tehdä kaikki sukupuolet huomioon ottaen, tehden erot näkyviksi ja tarjoten sukupuolitietoista politiikkaa. Toimia tulee analysoida sukupuolten moninaisuuden vaikutusten näkökulmasta, ottaen huomioon myös moniperustaisten syrjinnän muotojen vaikutukset esim. etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai vamman perusteella. Sukupuolitietoiset toimet pandemian torjumisessa hyödyntävät koko yhteiskuntaa.

 

Olemassa olevat tasa-arvovinoumat korostuvat kriisien aikaan.

Kolmasosa naimisissa olevista naisista kehittyvissä maissa ei voi vaikuttaa omaan terveydenhuoltoonsa. Yhteensä 19 maassa laki velvoittaa naiset tottelemaan aviomiestään (YK).

Tasa-arvon huomioiminen päätöksissä auttaa toimien tehokkuuden lisäämisessä ja ehkäisee sukupuolten välisen tasa-arvon kuilun kasvamista kriisin seurauksena. Koronapandemian torjunnan tulee olla rauhanomaista, ja edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestäviä arvoja.

 

1. Taataan sukupuolten perusteella eritelty tiedonkeruu

Data on feministin paras ystävä. Huolella tehty tilastointi auttaa ymmärtämään ja torjumaan mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaan. On saatava selkeä käsitys, millä lailla virus vaikuttaa miehiin, naisiin ja muunsukupuolisiin henkilöihin.

Eron tekijät voivat olla biologisia tai sosiaalisia. Tiedetään, että koronavirus on tappavampi miehille kuin naisille. Sukupuolinormien aiheuttavat jäykät miehuuden mallit saattavat toisaalta estää miehiä hakemasta apua sitä tarvittaessa. Naisten osalta vaarallisuus piilee pitkäkestoisissa seurauksissa talouteen ja oikeuskehitykseen. Muunsukupuolisten ihmisten turvallisuus on uhattuna äärioikeiston ja anti-gender-liikkeiden nostaessa päätäään.

Toimista linjatessa on tärkeää huomioida aikaisempien epidemioiden sukupuolivaikutukset. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoo, että esimerkiksi Zika-viruksen myötä naisten ja tyttöjen ihmisoikeustilanne heikkeni Brasiliassa. Viruksen tuomat haasteet nostivat esille myös veteen ja sanitaatioon liittyviä puutteita, rasististen ja sosioekonomisten epäoikeudenmukaisuuksien aiheuttamia terveyseroja sekä vaikeuksia seksuaali- ja lisääntymispalvelujen saatavuudessa. Epidemioiden seurauksena olemassa oleva sukupuolten epätasa-arvo on syventynyt.

Vain keräämällä tilastoja, voimme ymmärtää sairastuneiden ja riskiryhmään kuuluneiden tarpeet ja räätälöidä lyhyen ja pitkän tähtäimen vastauksia heille.

Kerätään dataa ilmoitetun sukupuolen perusteella:

  • Onko tartunta- ja kuolevaisuustilastoissa huomattavia eroja sukupuolten osalta?
  • Jos kyllä, mistä johtuvat? Ovatko biologisia vai sosiaalisista syistä johtuvia?
  • Tilastoidaan sairastuneiden ikä, vamma tai sen puute, koulutustausta tai ammatti, pakolaisstatus tai sen puute, seksuaalisen suuntautuminen, raskaushistoria ja aiempi terveyshistoria.

 

2. Vankka tuki terveydenhuollon etulinjassa toimiville naisille 

Globaalisti naiset koostavat 70 prosenttia sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä (WHO). Naisten osuus terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä Suomessa oli 87 prosenttia vuonna 2017 (THL).

Poikkeustila aiheuttaa potilaissa, heidän läheisissään ja muissa terveydenalan toimijoissa stressiä ja kuormitusta, joka voi helposti kanavoitua väkivallan muodossa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on kriisin aikana korostunut riski joutua väkivallan kohteeksi työpaikallaan. Väkivallan kohteiksi joutuvat etenkin ensiavussa työskentelevät ja eristyksessä toimivat ammattilaiset, jotka työskentelevät esimerkiksi potilaiden kotikäynneillä tai laitoksissa. Jokaisella on oltava oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja keholliseen itsemääräämisoikeuteen.

Globaalisti naiset terveydenhuollon sektorilla tienaavat vähemmän kuin miehet. Raskaan työpanoksen lisäksi naiset kannattelevat perheitä ja yhteisöjä hoivavastuun myötä, jättäen töistä poissaolon vaikeaksi. Hoitoalalla toimivien naisten tukipalvelujen on oltava kunnossa.

Vaikka naiset tekevät ison osan terveydenhuollon töistä, ei heitä silti nähdä edustettuina johtoportaalla. 72 prosenttia globaalin terveysalan johtohenkilöistä on miehiä. Eri ikäisten ja taustaisten naisten johtajuuden lisääminen terveydenhuollon sektorilla on tärkeää.

  • Tuetaan naisvaltaisten alojen palkkojen korotusta ja kurotaan kiinni sukupuolittuneet sektorit
  • Turvataan tarvittavien suojavarusteiden saatavuus (ml. hygienatuotteet)
  • Huomioidaan joustavat työjärjestelyt suhteessa sukupuolittuneeseen hoivavastuuseen
  • Huolehditaan työntekijöiden fyysisestä koskemattomuudesta ja oikeudesta työskennellä turvassa
  • Tarjotaan mielenterveyden tukipalveluita työntekijöille kriisin aikana ja sen jälkeen
  • Viittomakielen tulkeille, henkilökohtaisille avustajille ja muille tukihenkilöille tulee turvata sama terveys- ja turvallisuussuojaus kun muille terveysalan toimijoille.

 

3. Turvataan terveyspalvelut naisille ja tytöille, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut 

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat merkittävä osa tyttöjen ja naisten terveyttä ja ihmisoikeuksien toteutumista. Niiden toteutuminen ei saa ottaa takapakkia pandemian aikana.

Ylikuormittuneet terveyspalvelut, resurssien uudelleenjakaminen, pula välineistä ja globaalia jakeluketjua uhkaavat katkot voivat vaikuttaa ehkäisyn ja muiden lääkkeiden saatavuuteen. Tehtaita on suljettu Kiinassa, joka aiheuttaa lääkkeiden saatavuudessa katkoksia. Osa ehkäisyvälineitä valmistavista tehtaista on suljettu, joka voi johtaa vakavaan ehkäisyvälineiden puutteeseen globaalisti.

Euroopassa 61 miljoonaa naista ja 47 miljoonaa miestä elää erilaisten vamman kanssa (EDF). Moni heistä tarvitsee säännöllistä apua pukemisessa, syömisessä tai suihkussa käymisessä, joka tekee eristäytymisestä hankalaa tai mahdotonta. Palvelujen saatavuus on merkittävässä osassa naisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja niistä leikkaamisella voi olla pitkäaikaisia seurauksia.

Tietoa viruksen vaikutuksesta imettämiseen ei vielä tiedetä. Päätökset tulee tehdä tutkittuun tietoon perustuen, ei ennakkoluuloihin tai pelkoihin.

  • Helpotetaan lääkkeellisten aborttien saamista telemedicine- ja apteekkiperusteisten ohjelmien tuella
  • Huolehditaan ehkäisyvälineiden saatavuudesta myös kriisin aikana
  • Liian usein ihmisen on taisteltava itselleen kuuluvista mielenterveyspalveluista. Kaikilla tulee olla pääsy mielenterveyden peruspalveluiden piiriin
  • Taataan lapsettomuushoitojen jatkuvuus, heti kun tilanne sen sallii
  • Varmistetaan, että lääkkeitä testatattaessa testiryhmässä on mukana kaikensukupuolisia ihmisiä
  • Ketään ei tule jättää auttamatta, huolimatta heidän maahanmuuttostatuksestaan. Myös paperittomien henkilöiden palvelut on taattava

 

4. Poikkeustilanne vaatii poikkeuksellisia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi 

Kaikkien kriisien ja poikkeustilanteiden aikana naisiin kohdistuva väkivalta kasvaa. Kolme miljardia naista ja tyttöä elää maassa, jossa raiskaus avioliitossa ei ole rikos. Suomessa joka kolmas nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Kasvanut stressi, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ja taloudelliset haasteet voivat olla triggeröiviä tekijöitä väkivallalle. Liikkumisen rajoittaminen voi vaikeuttaa kotoa lähtemistä ja turvaan pääsyä.

Koronaviruksen torjunnassa käytetty koteihin eristäytyminen voi pahimmillaan tarkoittaa tasa-arvolle hurjaa takapakkia. On tärkeää, että kun eristämme ihmisiä, saamme lähisuhdeväkivallan uhreja auttavia palveluja toimimaan myös etänä.

  • Kriisipuhelimien toimintaa on vahvistettava. Chat-aikoja ja verkkovertaistukiryhmiä on perustettava.
  • Avun pariin tulee päästä kriisistä huolimatta. Tukipalveluja ei saa kutistaa, vaan uudenlaisia palveluja tulee innovoida ja valjastaa ne toimijat auttamaan, jotka pysyvät auki ja tarjoavat palveluita: ruokakaupat, apteekit, poliisit jne.
  • Tukipalveluista tulee tiedottaa laajalti ja korostaa verkkopohjaisia palveluita
  • Nuorisoerityisistä palveluista ei saa tinkiä.

 

5. Vahvistetaan naisten ääntä toimenpiteistä päätettäessä sekä pitkän tähtäimen suunnittelussa

Päättäjien tulee sitoutua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen myös kriisiaikana. Viruksen torjunta ei saa toistaa, edistää tai ylläpitää syrjiviä sukupuolinormeja, syrjintää tai eriarvoisuutta.

Jotkut valtiot ovat hyödyntäneet terveyskriisiä mahdollisuutena ottaa käyttöön kyseenalaisia teknologian muotoja, joilla valvoa kansalaisiaan. Terveydenhuollon nimissä käyttöön otetut kasvojentunnistusta, sijaintia tai muuta henkilökohtaista tietoa hyödyntävät valvontasovellukset eivät ole moraalisesti oikein ja rikkovat kansalaisten oikeutta yksityisyyteen.

Päätöksistä linjattaessa on huomioitava mahdolliset vaikutukset myös sosio-ekonomisesti haavoittuvassa asemassa oleviin, vammaisiin, alkuperäkansoihin kuuluviin, erilaisissa maahamuuttoprosessin vaiheessa oleviin ja sateenkaariväestön edustajiin, jotka kohtaavat arjessaan ilman kriisitilannettakin haasteita päästä tarvitsemiensa palvelujen piiriin.

  • Pidetään dialogi avoinna kansalaisjärjestöjen kanssa, turvataan järjestöjen toiminnan jatkuvuus kriisin jälkeenkin
  • Turvataan demokratia: valtuustojen ja eduskunnan toimivuuden takaaminen, yhdenvertainen pääsy tiedon äärelle, valeuutisten torjunta
  • Puututaan aktiviisesti rasismiin, syrjintään joka noussut lieveilmiönä viruksen myötä. Tunnustetaan että syrjintää tapahtuu suorasti ja epäsuorasti, etenkin verkossa
  • Pitkällä tähtäimellä on tehtävä panostuksia siihen, että naisten roolia ja johtajuutta tuetaan jatkossakin.

 

6. Saavutettavaa ja kohdennettua tiedotusta kaikille

Ajantasaisen viestinnän tulee parantaa ihmisten turvallisuutta, ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. Tietoa tulee olla helposti saatavilla koskien viruksen hoitoa, palvelujen saatavuutta tai palvelujen mahdollista keskeyttämistä.

Tiedotuksessa on aktiivisesti purettava stereotypioita, ja pidettävä mielessä, että “tavallista perhettä” ei ole. Jokainen perhe on erilainen, ja jokainen perhe tarvitsee juuri heille sopivia palveluita ja tukea. Euroopassa vain yksi neljästä kotitalouksista on lasten kanssa eläviä pariskuntia. Kahdeksan prosenttia kotitalouksista on yksinhuoltajaperheitä, joista laajassa enemmistössä nainen on vanhempi.

Yli sata miljoonaa äitiä maailmassa on yksinhuoltaja, ja heidän perheensä elävät kaksi kertaa todennäköisemmin köyhyydessä kuin pariskuntien perheet. Samaa sukupuolta olevien perheet lisääntyvät kaikilla alueilla.

Terveyskriisin aikana pääsy ajankohtaisen tiedon äärelle on tärkeämpää kuin koskaan. Valtioiden tulee tehostaa saavutettavia internet-palveluja, ja edistää opastuksia etäkäytäntöjen harjoittelua varten. Verkkopohjaiset tukiryhmät ovat kasvavassa määrin tärkeämpiä tukipalveluita, ja useille pääsy lääkäriin voi olla ainoastaan mahdollista verkon välityksellä.

Naisilla ei ole kaikissa maissa yhdenvertaista pääsyä internetiin, ja globaalisti yli 327 miljoonaa naista vähemmän kuin miestä omistaa älypuhelimen. Perheissä, joissa on vain yksi puhelin tai tietokone, ei naisilla ja tytöillä ole aina pääsyä sen äärelle.

Varmistetaan, etteivät huhupuheet ja ennakkoluulot saa tulta alleen, ja lietso pahimmillaan syrjintää ja sairastumisia. Huolehditaan, etteivät tartunnan saaneet joudu kantamaan stigmaa sairautensa takia. Stigma voi levitä pahimmillaan nopeammin kuin itse tartunta.

Tiedotuksessa tulee ehdottomasti huomioida:

  • Selko- ja monikielisyys
  • Kuvituskuvien tulee olla inklusiivisia eikä ihmisryhmiä leimaavia
  • Viittomakielen tulkkaus ja tulkkauspalvelujen turvaaminen palveluiden saamisessa
  • Esteettömyys ja saavutettavuus digipalveluissa
  • Hätänumeron kautta avun saaminen saavutettavaa myös kuuroille tai heikosti kuuleville
  • Kehittämisnäkökulma: tukipalvelujen kuormittuessa tulee olla valmiita tarjoamaan tietoa uusia kanavia pitkin. Ranskassa ja Espanjassa tämä tarkoitti esim. että apteekeissa annetaan väkivallan uhreille tukea
  • Moninaiset perhe- ja asumismuodot.

 

7. Hyödynnetään feministisen talouden oppeja talouden elvytyksessä

Naisten tekevät globaalisti kolme kertaa enemmän palkatonta kotityötä kuin miehet (YK). Hoivatyön vastuu verottaa koronapandemian aikana työssäkäynnin mahdollisuuksia monille, etenkin niille jotka eivät voi tehdä etätyötä. Hoivatyön taakka kasvaa, ja monet ovat valinnan edessä: jäädä pois töistä vai jättää lapset yksin.

Tutkimusten valossa koronaviruksen taloudelliset vaikutukset tulevat iskemään naisiin vahvimmiten, koska he työskentelevät miehiä enemmän matalapalkkaisilla tai epävirallisilla sektoreilla sekä pätkä- ja määräaikaisilla sopimuksilla. Tämä tulee entisestään kasvattamaan sukupuolten välistä palkkakuoppaa.

Kun taloudesta puhutaan, hoivatyö ja palkaton työ rajataan usein sen ulkopuolelle. Liian usein talouspuhe sivuuttaa vaikutukset ihmisiin ja talouspäätösten taustalla vaikuttavat arvot ja ideologiat.

Feministinen taloustiede laajentaa ymmärrystä taloudesta ja analysoi taloutta sukupuoli-ja moniperustaisen syrjinnän näkökulmasta. Sen mittarit nostavat näkyviin myös piilossa olevan naisten tekemän koti- ja hoivatyön.

Talouden elvytystoimet tulee tehdä sekä ilmaston että ihmisoikeuksien osalta kestävästi, vahvistaen naisten resilienssiä.

  • Koronaviruksen jälkeisessä jälleenrakennuksessa, ihmisten ja ympäristön hyvinvointi on nostettava kilpailukyvyn, talouskasvun ja hyvän luottoluokituksen rinnalle.
  • Eettisen ja ekologisen vaihtoehdon on oltava kuluttajalle myös taloudellisesti kannattava.
  • Feministisen talouden tutkimusta on tuettava. Hoiva- ja palkaton työ on huomioitava talouspolitiikassa paremmin

 

Lähteitä ja jatkolukemista:

Centre for Feminist Foreign Policy: Feminist resources on the pandemic 

Eduskunnan seksuaalioikeudet- ja kehitysryhmä: Koronavirus uhkaa seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia

European Disability Forum: Open letter to leaders at the EU and in EU countries: COVID-19 – Disability inclusive response

Human Rights Watch: Human Rights Dimensions of COVID-19 Response

Human Rights Watch: Neglected and Unprotected – The Impact of the Zika Outbreak on Women and Girls in Northeastern Brazil

Lenka Filipová, Renata H. Dalaqua, James Revill : Pandemics Are Not Gender-Neutral, Gender Analysis Can Improve Response to Disease Outbreaks

The Lancet: COVID-19: the gendered impacts of the outbreak

Social Development Direct: Impact of COVID-19 Pandemic on Violence against Women and Girls

Think Global Health: Gender and coronavirus outbreak

UN Women: Paying attention to women’s needs and leadership will strengthen COVID-19 response

UN Women Asia-Pacific Gender in Humanitarian Action Working Group: The COVID-19 Outbreak and Gender

UN Women: Families in a changing world, Progress of the world’s women 2019–2020